Kuinka katkaista negatiivisuuden kierre?

Jokaiselle on varmasti tuttu tilanne herätä keskellä yötä. Ajatukset alkavat pyöriä negatiivista kehää eikä uni enää tule. Yhtälailla ajatuskierre voi ottaa vallan myös keskellä päivää ja katoat sieltä missä oikeasti olet. Olet mielessäsi sen sijaan että olisit läsnä.

Usein ajatukset voivat olla ”en onnistu, en ole riittävän hyvä, en kelpaa, mitä muut ajattelevat” jne… Ja mielellämme on tapana uskoa mitä sille sanomme. Todella tehokas tapa pienentää itseään ja omaa potentiaaliaan. Hetken olemme täysin vakuuttuneita että olemme oikeassa, ellemme herää tietoisina huomaamaan mitä teemme itsellemme.

 

Mutta tiedätkö, miksi positiivinen ajattelu on niin vaikeaa? Tiedätkö miksi ajatukset tuppaavat aina palaamaan negatiivisiin uomiin?

Entä tiedätkö, miten katkaista negatiiviset ajatukset hyvin helposti ja nopeasti?

Ainakin puolet ajastamme aivot ovat ns. automaatiotilassa, johon liittyy negatiivisia ajatuksia, uhkia ja pelkoja. Aivomme ovat suuniteltu huomaamaan negatiiviset ajatukset, koska ammoisina aikoina uhkien huomaaminen oli erittäin tärkeää selviytymisen kannalta. Taito on siis jäänyt biologiaamme jotta laji selviytyisi, vaikka se on tässä hetkessä huomattavasti tarpeettomampi. Meissä ei siis ole mitään vikaa, vaikka negatiiviset ajatukset tuntuisivat hyökkäävän päällesi, vaan ennemmin kertoo että aivosi ovat normaalit.

Uusin tiede sanoo, että autopilotilla kulkemisen voi kuitenkin katkaista hyvin helposti tulemalla tietoiseksi tästä hetkestä. Aistimalla sen, mikä on läsnä tässä ja nyt, negatiiviset ajatukset keskeytyvät. Tehokkaimmin läsnäolevaksi hetkeen tuovat aistimme. Voit vain alkaa haistaa, maistaa, kuulla, nähdä ja tuntea missä olet juuri nyt ja aistit palauttavat sinut tähän hetkeen. Kun ajatuskierre on huomattu ja katkaistu, voit alkaa valita millaiset ajatukset vievät eteenpäin ja vahvistavat hyvinvointiasi. Negatiivisten ajatusten pakottaminen positiivisiksi toimii harvoin. Vasta läsnäolon tilasta voit onnistua siinä paremmin.

Läsnäoloon havahtuminen on aina ensimmäinen askel. Tarkemmin sanottuna heräät kaavojen, ohjelmointien, tunteiden ja ajatusten luomasta elämästä. Havahdut vain aistimaan ja kokemaan mitä oikeasti tapahtuu ja elät ja tunnet sen läpi. Mielen luoma illuusio on, että koemme vain omaa ajattelua sen sijaan että kokisimme elämän raakana, sellaisena kuin se on. Silloin vapaudumme selviytymisen tilasta olemisen tilaan.

Vähitellen voit alkaa harjoittaa läsnäoloa yhä enemmän. Sen seurauksena ehkä huomaat, että sinussa on myös osa joka haluaa vastustaa läsnäoloa. Se on tuttu minuus, joka on todellinen vastustajamme itsessämme. Tämä osa toimii automaatiolla, se välttelee todellisuutta ja etsii sitä mitä uskoo tarvitsevansa; hyväksyntää, turvaa, erityisyyttä tai vaikka kunniaa ja menestystä.

Itsereflektio on tärkeä taito huomata ja sanoittaa mitä meissä tapahtuu. Silloin vapautuu analysoinnista ja vain huomaa mitä ajatuksia, tuntemuksia, kaavoja, uskomuksia, kipuja, tunteita ja impulsseja minussa liikkuu juuri nyt. Kun niistä tulee tietoiseksi, vapaudumme reagoimasta niihin, jos niin valitsemme. Se on mielen vapautta.

Kun alat tunnistaa näitä osia itsessäsi, alat yhä enemmän ystävystyä itsesi kanssa ja hyväksyä itsesi kokonaisena. Siitä alkaa eheytyminen, sisäisen turvan kasvu ja sitä kautta voit alkaa rentoutua kokemaan elämää kaikkine haavoineen ja tunteineen. Läsnäolo on pohja todelliseen elämään ja olemisen tilaan.

Mikä on sinun tapasi tuoda itsesi läsnäolevaksi?

Itsensä tunteminen tekee sinusta vahvan, itsensä hyväksyminen pysäyttämättömän!

 

 

Löydä sisäinen lapsesi: Tunnista tarpeesi -avain eheytymiseen

Tunteemme kertovat miten tarpeemme tyydyttyvät. Ikävämpitä tunteita, kuten vihaa, ahdistusta, yksinäisyyttä ja pelkoa koemme kun jokin tarve ei tyydyty. Kun tarpeemme tyydyttyvät, koemme miellyttäviä tunteita. Jos emme tunnista tunteitamme, emme tiedosta myöskään tarpeitamme. Tarpeemme kertovat siitä kuka olemme ja mikä on meille tärkeää. Sinua ehkä ahdista koska tarpeesi ei tyydyty. Ei ole niinkään olennaista päästä ahdistuksesta eroon, vaan kuulla mitä sillä on asiaa, mistä tarpeesta se kertoo. Eli kyse ei ole siitä miten pääset eroon tunteestasi vaan miten saat tarvitsemasi.

On tärkeää osata erottaa tarve ja halu. Halujen tyydyttäminen johtaa hetken mielihyvään, kun taas tarpeiden tyydytys johtaa onnellisuuteen. Halujen tuoma mielihyvä on hetkellistä, ei kestävää. Meillä on paljon haluja, mitä emme kuitenkaan tarvitse. Haluamme kofeiinia, alkoholia ja sokeria, mutta emme kuitenkaan tarvitse näitä aineita. Tavoittelemmekin hetken mielihyvää usein onnellisuutemme ja terveytemme kustannuksella. Mielihyvää pitäisi saada kuitenkin jatkuvasti, jotta olisimme tyytyväisiä.

Usein haluamme asioita mitä meillä juuri nyt ei ole ja elämme jatkuvassa puutteessa. Määrittelemme onnellisuutemme sen mukaan, saammeko haluamaamme vai emme. Mikäs sinua estää olemasta onnellinen juuri nyt? Kun haluamme omaa aikaa, oikeastaan tarvitsemme vapautta toteuttaa ja ilmaista itseämme. Kun haluamme lomalle, tarvitsemme lepoa ja rauhaa. Harhakuva onnen saavuttamisesta johtaa ikuiseen tyytymättömyyteen ja onnellisuuden puutteeseen. Tunnelukot estävät meitä saamasta sitä, mitä todella tarvitsemme, sabotoimalla mahdollisuuksia tyydyttää tarpeitamme. Tunnelukot ovat opittuja selviytymiskeinoja siitä, että tarpeemme eivät tyydyty ja siksi ne eivät myöskään johda niiden tyydyttämiseen.

Emme tiedosta tarpeitamme, jos olemme oppineet tukahduttamaan niitä. Jos itse väheksymme tarpeitamme, emme myöskään voi sada tarvitsemaamme. Tällöin emme ilmaise itseämme, eikä toiset osaa pitää tarpeitamme tärkeinä eivätkä myös voi meitä niiden kanssa auttaa. Tunnelukot ohjaavat meitä tukahduttamaan, väheksymään tai korostamaan tarpeitamme. Lopulta jäämme vaille tarvitsemaamme vain oman toimintamme seurauksena. Jos tukahdutamme esimerkiksi yhteyden tarvettamme, jäämme yksin TV:n ääreen tunteemme vangiksi. On tärkeää että tutustut itseesi ja omiin tunteisiisi, jotta löydät ne lapsuuden tarpeet, jotka olet torjunut tietoisuudestasi.

Kipeiden torjutuksi ja hylätyksi tulemisen kokemusten taakse voi kasaantua suuri määrä surua siitä, mitä tarpeita vaille on lapsena jäänyt. Alla voi olla vihaa, katkeruutta, turvattomuutta, pettymystä ja häpeää. Toimintamallit ovat voineet aikuisena muotoutua näiden tunteiden peittämiselle ja välttämiselle. Pakeneminen suhteeseen tai riippuvuuksiin voi olla helpompaa kuin kaiken kivun kohtaaminen.

Avain eheytymiseen ja paranemiseen onkin juuri näiden tunteiden rehellinen kohtaaminen. Todellisuudessa vastustaminen luo suuremman kärsimyksen kuin varsinainen kipu. Kivussa on kyse kaikista niistä tunteista, tarpeista ja kokemuksista, mitä vaille jäi lapsena ja sitä kautta alkaa kasvamaan terveeksi tasapainoiseksi aikuiseksi, joka uskoo itseensä ja tulee toimeen omillaan. Olennaista on, että ympäristö on turvallinen antaa kipujen tulla pintaan, oli kyseessä sitten ystävä tai terapeutti. Jokaiselle on tärkeä kokemus tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, myös omien heikkouksien, haavojen ja pelkojen kanssa. On olennaista saada kokemus, että muidenkin edessä voi olla avuton, heikko ja haavoittuva. Se edellyttää voimakasta turvan kokemusta, että on joku johon voi luottaa, jotta näitä tunteita voi alkaa tuoda näkyville. Omista tunteista, tarpeista ja rajoista voi puhua suoraan, kiertelemättä ja manipuloimatta.

Yksi iso työkalu eteenpäin on saada yhteys omaan sisäiseen lapseen. On hyvä alkaa tutkia miten sen voisi antaa tulla nähdyksi, kuulluksi, huomioiduksi ja hellityksi. Vaikka muut ihmiset voivat antaa turvaa tulla nähdyksi, olennaista on myös oppia olemaan itse läsnä omalle sisäiselle lapselleen. Kun löydät vastuullisen aikuisen itsestäsi, voit jutella ja kysyä lapsen kuulumisia ja tarpeita. Voit löytää turvan itsestä tuoda esille pelot, turvattomuus ja häpeä. Antaa lapselle syli tuntea vapaasti tai tanssia hänen kanssaan ilossa, ja vähitellen luottamus, rakkaus ja yhteys itseen syvenee. Vastuullinen aikuinen on se turvallinen aikuinen meissä tässä hetkessä, joka voi huolehtia tuosta sisäisestä lapsesta. Olla sen puolella, huomioida, nähdä, helliä ja hoivata, huolehtia lapsen tarpeista ja antaa sille turvallisesti sen mitä se olisi tarvinnut ja mitä vaille se jäi. Kun löydämme tuon turvallisen aikuisen itsestämme, voimme eheyttää itseämme sisäisen lapsen kautta. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa, että annamme lapsen tuntea turvallisesti kaiken sen mitä se haluaa ilmentää, emmekä enää syväjäädytä sen tarpeita. Lapsen voi myös visualisoida tai kirjoittaa hänen tuntemuksiaa ylös. Mitä jos lupaatkin hänelle; ”Olen tässä, läsnä, enkä hylkää sinua koskaan!”.

Eheytymisen matkalla täytyy myös alkaa luopumaan uhrin roolista, ottaa vastuu itsestä ja omasta elämästä. Silloin tekee myös päätöksen, että haluaa toipua ja alkaa vapautumaan itsesäälin tunteistaan. Kyseessä on syviä alitajuisia malleja ja vaatii suurta rohkeutta kohdata se kaikki mitä on alas tukahdutettu. Menneisyyden ei tarvitse ketään määritellä eikä se kerro kuka on nyt. Uskalla päästää irti ja mennä kohti parempaa tulevaisuutta. Kun laitat oman hyvinvointisi edelle, on sinulla enemmän annettavaa myös muille.

Jos haluat lähteä tutkimaan sisäistä lastasi tämä valmennus auttaa sinua matkalla löytämään todellisen aidon itsesi.

Vapauta sisäinen lapsesi! -verkkovalmennuksessa lähdemme turvallisesti tutustumaan tuohon tuntemattomaan ja herättämään syväjäädytetyn lapsemme. Lempeillä harjoituksilla pääsemme yhteyteen tämän ytimemme kanssa, jota kutsumme lapseksi. Se on meidän aidoin ja herkin tasomme, todellinen olemuksemme. Saat konkreettiset työkalut arkeesi, jolla voit kohdata omat haasteesi ja lukkosi, sekä mennä niistä läpi. Näin vapaudumme mielemme luomista kahleista, joihin vain sinulla on avain!

Vapauta sisäinen lapsesi! -verkkovalmennus

 

 

Vapauta sisäinen lapsesi: Tunne lukkosi!

Meissä kaikissa asuu sisäinen lapsi, mutta monesti se on kuin syväjäädytetty möykky. Yhtälailla kun vastustamme kipujamme, heikkouksiamme, pelkojamme ja ikäviä tunteita, emme myöskään pysty kokemaan aitoa iloa ja riemua. Kaikki mitä vastustamme itsessämme, hallitsee meitä ja toimimme pelon ohjaamina. Kaikki mitä patoamme, jää myös kehoon kivuiksi ja kireyksiksi. Kaikki minkä voimme nähdä ja hyväksyä itsessämme, sulaa ja tuo vapautta. Itsensä rakastaminen on itsensä hyväksymistä kokonaisena, valoineen ja varjoineen.

On tärkeämpää oppia hyväksymään itsensä kuin oppia hakemaan hyväksyntää toisilta. Jos olet jo oppinut hakemaan hyväksyntää toisilta, siihen on tietysti syynsä. Nyt tehtäväksesi jää opetella hyväksymään itsesi tässä hetkessä valoineeen ja varjoineen. Toisten hyväksynnän hakeminen vain vahvistaa omaa sisäistä hyväksymättömyyttäsi.

Itsensä tunteminen tekee sinusta voimakkaan, itsesi hyväksyminen pysäyttämättömän!

Sisäistä lasta voi verrata alitajuntaamme. Koska tämä tiedostamaton osa kattaa jopa 95% mielestämme, se voi tuntua suurelta tuntemattomalta. Tätä kautta luomme myös valtavasti alitajuista stressiä, sillä vastustaminen vie paljon energiaa. Tuo syväjäädytetty lapsi on myös usein suurin esteemme, kohti unelmiemme elämää ja varastoituu erilaisiksi peloiksi.

Nämä pelot ja mielen ohjelmoinnit ilmenee usein tunnelukkoina, jotka ovat lapsen opittuja selviytymiskeinoja. Tunnelukkoja on meillä kaikilla erilaisin painotuksin. Tunnelukko on lapsuudessa ja nuoruudessa opittu tapa reagoida, kokea, tuntea, ajatella ja käyttäytyä. Tunnelukko nykypäivänä aktivoituessaan, virittää meissä menneisyytemme tunteita, ja lukitumme tiedostamattamme toimimaan lapsuudessa opittujen selviytymismallien mukaisesti. Tunteemme eivät ole varsinainen ongelma, vaan se, miten ne pakottavat meidät toimimaan lapsuuden keinoin. Tunnelukot saavat meidät lapsenkaltaisesti välttelemään, antautumaan ja hyökkäämään kohtaamissamme tilanteissa. Nämä keinot toimivat itseämme vastaan ja ovat aikuisiällä meille haitallisia.

Tunnelukot lukitsevat sinut toimimaan ja reagoimaan tietyllä tavalla. Vaikka kuinka yrittäisit ajatella järkevästi, tunteet vievät sinua itsellesi haitalliseen toimintaan. Katsomme maailmaa kuin lukon aiheuttaman linssin läpi ja huomaamme juuri ne asiat jotka puoltavat lukkoamme. Aistihavainnot ovat kyllä neutraaleja mutta mielemme tekee itse tulkinnat. Katsot itseäsi niin kuin sinua on lapsena katsottu.

Kaikkien tunnelukkojen kohdalla on samat kolme keinoa selvitä; antautuminen, välttely ja hyökkääminen. Usein yhdestä tulee keskeisin selviytymiskeinomme, reagoimme ikäviin tilanteisiin välttämällä, antautumalla tai puolustautumalla. Koska haluamme välttää epämukavia ja uhkaavia tilanteita, toimimme uhkaavassa tilanteessa täysin kuin villieläin. Huomaatko oman tapasi reagoida ristiriitatilanteissa?

Automaattinen reagointimme tapahtuu varsinkin silloin, kun emme tiedosta tunteitamme ja yritämme vain selvitä niistä. Emme vapaudu tunnelukoistamme taistelemalla tai pakenemalla tunteitamme, vaan tietoisesti tunteemme kohtaamalla. Tavoitteena ei ole päästä eroon tunnelukoista vaan se, että ne eivät hallitsevat meitä tiedostamattamme. Kun ne eivät enää hallitse, voimme tehdä tietoisia päätöksiä vaikkapa sen suhteen, uhraudummeko vai emme. Emme kulje enää automaattiohjauksella vaan alamme elää tässä hetkessä.

Kun vahvistamme sisäistä turvaa itsessämme, voimme ottaa vastuun sisäisen lapsemme tarpeista ja antaa sille sen sylin, jota se olisi aina tarvinnut.

Vapauta sisäinen lapsesi! -verkkovalmennuksessa lähdemme turvallisesti tutustumaan tuohon tuntemattomaan ja herättämään syväjäädytetyn lapsemme. Lempeillä harjoituksilla pääsemme yhteyteen tämän ytimemme kanssa, jota kutsumme lapseksi. Se on meidän aidoin ja herkin tasomme, todellinen olemuksemme. Saat konkreettiset työkalut arkeesi, jolla voit kohdata omat haasteesi ja lukkosi, sekä mennä niistä läpi. Näin vapaudumme mielemme luomista kahleista, joihin vain sinulla on avain!

Jos haluat lähteä tutkimaan sisäistä lastasi tämä valmennus auttaa sinua löytämään todellisen aidon itsesi!

Monet tuntevat käsitteen sisäinen lapsi ja monet ovat myös tietoisia omasta sisäisestä lapsestaan. Kun mikään ei estä meitä avautumasta näille olotiloille, tunnistamme sisäisen lapsen helposti: Tämä minä olen! Tämä on minun todellinen olemukseni!”

”Oli kyllä tasapainoinen ja sopivan hallittu kokonaisuus. Avasi paljon ikkunoita sisälläni. Kiitos ❤️”

”Kiitos kurssista, iso lukko aukesi! Evoluutio siinä pisteessä, että halukkailla on kyky selvittää ja ratkaista mielen lukkoja. Vapautua. Tärkeää työtä teet! Ihana kun me suomalaiset eheydymme ❤”

Vapauta sisäinen lapsesi! -verkkokurssi

 

 

Vapauta sisäinen lapsesi: Selviytymisen tilasta olemisen tilaan

Havahduin henkisesti kymmenisen vuotta sitten ja lähdin tutkimaan omia mielen rajoitteitani ja ohjelmointejani. Kiinnostuin selvittämään, miten luomme todellisuutemme. Huomasin, että minullakin oli paljon tehtävää, jotta voin elää itseni näköistä elämää, mutta ymmärsin, että se on myös missioni omassa elämässäni. Tehdä töitä itseni kanssa ja auttaa muita samalla matkalla kaikella matkan varrella oppimallani.

Se mikä elämässä tuntuu vievän eniten energiaa, on tapahtumien tai tunteiden vastustaminen tai ahnehtiminen. Joko olemme tyytymättömiä tilanteeseen tai pakenemme tunnettamme (vastustamme sitä mikä on) tai haluamme vain lisää jotain, mitä tässä hetkessä ei ole (aina puuttuu jotain, ja olemme jatkuvassa puutteessa). Lopulta vain antautuminen tunteille ja läsnäolon hetkelle kaikkineen tuo mielenrauhan. Tätä tarkoittaa selviytymisen tilasta olemisen tilaan siirtyminen.

Kun pystymme hyväksymään sen mikä on; tunteet, asiat, tilanteet, voimme alkaa rakentaa myös uutta. Jos pohja ei ole kunnossa ja kiellämme jotain osia itsessämme, kaikki on laastarointia, ja huipulta tiputaan uudestaan ja uudestaan.

Meissä kaikissa asuu sisäinen lapsi. Lapsi elää meissä aisteissa ja kokemuksissa eli on meidän tunteita kokeva puolemme. Useinkaan lapsi meissä ei ole tullut nähdyksi, kuulluksi, kosketetuksi ja ennen kaikkea hyväksytyksi sellaisena kuin on, arvokkaana ja ainutlaatuisena yksilönä. Jotta kokisimme olevamme rakastettuja, haemme kaikin keinoin hyväksyntää, ensin vanhemmiltamme ja sitten ympäristöltämme, josta alkaa miellyttämisen kierre. Lapselle hyväksytyksi tuleminen on elinehto selvitymiselle. Tämä saa meidät peittämään riittämättömyyden kokemusta mm. suorittamalla, miellyttämällä, takertumalla ja kontrolloimalla, jotta omaa arvottomuuden tunnetta ei tarvitsisi kokea. Silloin elämä on enemmän selviytymistä, elämisen sijaan.

Lapsi on meidän tunteva osamme ja niin kauan kun meillä ei ole yhteyttä itseemme ja tunteisiimme, emme voi käyttää kaikkia voimavarojamme. Jos tukahdutamme tai kätkemme tämän lapsen itsessämme, toimimme näennäisen aikusen tavoin ja tunne-elämämme on tukahdutettua. Silloin emme koe kivuliaita tunteitamme, mutta emme myöskään iloa ja riemua. Olemme kuin tunteettomia robotteja, emmekä voi nauttia elämästämme. Vasta kun alamme ilmentämään tuota lasta, alamme elämään täydellä potentiaalilla.

Persoonallisuutemme jakautuu menneessä elävään sisäiseen lapseen ja opittuun vanhemmuuteen, sekä nykyhetkessä elävään vastuulliseen aikuiseen. Menneisyys näkyy meissä sisäisenä lapsena, kun toimimme lapsenkaltaisesti. Sillon elämme uudestaan lapsuuttamme, emmekä ymmärrä elävämme tässä hetkessä aikuisina. Opittu vanhemmuus sisältää taas kaikki ympäristöstä tulleet ja sisäistetyt säännöt ja normit ja saattaa olla lapselle hyvinkin ankara. Vastuullinen aikuinen tässä hetkessä voi taas ottaa vastuun lapsen tunteista ja tarpeista tässä hetkessä. Mitä enemmän olemme nykyhetkessä ja läsnäolevan hetken kokemuksessa, sitä vähemmän annamme valtaa menneisyyden lukoille ja lapsen selviytymiskeinoille. Kun löydämme keinoja palata nykyhetkeen mielen ohjelmointien läpi, ei tunnelukoilla ole enää valtaa meihin. Ilman tunnelukkoja olisimme läsnä joka hetkessä, ilman taantumista menneeseen. Kokisimme vain kaikki läsnäolevat tunteemme, ilman hankaluuksia niiden kanssa.

Voimme hyvin kun lapsi meissä voi hyvin. Nauttiaksemme ja iloitaksemme elämästä, meidän tulee vapauttaa meissä elävä lapsi. Lasta ei tarvitse korjata, koska siinä ei ole mitään vikaa. Sen sijaan meidän tulee vahvistaa aikuista puolta itsessämme. Kun vahvistamme aikuista puoltamme, saa lapsi meissä olla lapsi. Läsnäolo ja tietoisuus on aikuisuuden ytimessä. Kun vahvistamme näitä taitoja, vahvistuu meissä vastuullinen aikuinen. Vastuullinen aikuinen elää levollisena nykyhetkessä. Aikuisen tehtävä on tulla tietoiseksi sisäisen lapsen tunteita ja tarpeista, jotta hän voi vastuullisen vanhemman tapaan ottaa ne huomioon. Aikuinen ja lapsi on meissä tärkeä parivaljakko, jonka toiminnasta meidän hyvinvointimme on riippuvainen. Kun vastuullinen aikuinen meissä vahvistuu, alkaa lapsi myös luottamaan tähän sisäiseen turvaan sekä vapautumaan yhä enemmän.

Voimme juuri niin hyvin kuin sisäinen lapsemme voi!

Tie eheytymiseen alkaa kun löydämme itsestämme tuon vastuullisen aikuisen, joka voi antaa lapsellemme kaiken sen, mitä se olisi aina tarvinnut! Näin vahvistamme sisäistä turvaa, emmekä ole enää muiden hyväksynnän varassa. Kun pääsemme suorittamisen ja selviytymisen tilasta olemisen tilaan, voimme alkaa ilmentää tuota lasta itsessämme. Vasta olemisen tilasta voimme hyödyntää täyttä potentiaaliamme. Tätä kautta voimme alkaa ilmentää aitoa itseämme ja vapautua elämään itsemme näköistä, nautinnollista elämää.  Kun hyväksymme itsemme, se heijastuu myös ulkopuolelle ja alamme itse määrittelemään arvomme ja sen, miten haluamme tulla kohdelluksi.

Vapauta sisäinen lapsesi! -verkkovalmennuksessa lähdemme turvallisesti tutustumaan tuohon tuntemattomaan ja herättämään syväjäädytetyn lapsemme. Lempeillä harjoituksilla pääsemme yhteyteen tämän ytimemme kanssa, jota kutsumme lapseksi. Se on meidän aidoin ja herkin tasomme, todellinen olemuksemme. Saat konkreettiset työkalut arkeesi, jolla voit sekä tunnistaa, että kohdata omat haasteesi ja lukkosi, sekä mennä niistä läpi. Näin vapaudumme mielemme luomista kahleista, joihin vain sinulla on avain! Tämä valmennus auttaa sinua löytämään aidon itsesi!

”Kiitos kurssista, iso lukko aukesi! Evoluutio siinä pisteessä, että halukkailla on kyky selvittää ja ratkaista mielen lukkoja. Vapautua. Tärkeää työtä teet! Ihana kun me suomalaiset eheydymme!

Vapauta sisäinen lapsesi! Verkkovalmennus

 

 

Kuinka olla tehokas ilman stressiä?

Kuinka olla tehokas ilman stressiä? Itseasiassa, stressin hallinta on tehokkaan suorituskyvyn edellytys! Toimimme kaikkein optimaalisimmin kun keho ja mieli ovat rauhassa ja voivat hyvin.

Monesti emme tule ajatelleeksi, että miehellä ja naisella hormonit toimivat eri tavalla ja siksi myös vapaudumme ja palaudumme stressistä eri tavoin. Kortisoli on tärkein stressihormonimme ja jos sitä on liikaa tai liian vähän, se alkaa tuottaa ongelmia. Miehillä kaikki testosteronia nostava toiminta laskee stressihormonia, kun naisilla se taas nostaa sitä. Naisilla taas kaikki oksitosiinia nostava toiminta, kuten kosketus, jakaminen, hemmottelu jne. laskee kortisolia.

Vagushermo on suurin parasympattisen hermoston osa, joka vastaa palautumisesta, ruuansulatuksesta ja levollisesta olotilasta. Sen normaali toiminta edistää palautumistaja laskee stressihormoni kortisolin tasoja. Vagus- eli kiertäjähermo hermottaa isoa osaa kehoa aivoista suolistoon asti ja siksi aiheuttaakin monenlaisia ongelmia mikäli se ei pääse toimimaan normaalisti ja tekemään tehtäväänsä. Siihen on lopulta todella helppo vaikuttaa ja monet stressinhallintakeinot ovatkin yksinkertaisia.

Hengitys on aina mukanamme oleva yksinkertainen työkalu, jonka avulla voimme viestittää kehollemme, että ei hätää, nyt voi rento utua ja palautua. Etenkin pidennetty uloshengitys vapauttaa hermostoa taistele ja pakene -tilasta, laskee kortisolia ja antaa jokaisella hengityksellä mahdollisuuden päästää irti stressistä. Stressi syntyy mielessämme ja kun pääsemme laskeutumaan mielen mölinästä kehoon, vapaudumme myös stressistä.

Kokeile harjoitusta, jossa hengität sisään laskien neljään ja ulos laskien kahdeksaan. Toista muutaman minuutin ajan ja huomaa vaikutukset.

Jos haluat ymmärtää paremmin kuinka luomme stressimme ja oppia lisää helppoja ja tehokkaita työkaluja stressistä palautumiseen, tutustu aiheeseen lisää täältä ->

STRESSISTÄ VAPAUTEEN! – 8 viikon verkkovalmennus

 

 

Onko tekemisen ilo kateissa?

Tässä ajassa suurin haaste on välttyä stressiltä. Hetkellinen stressi on tarpeellista, mutta kroonistuneena se alkaa aiheuttaa ongelmia ja viedä tehokkuutta.

Kuinka muka sitten voi olla tehokas ilman stressiä? Itseasiassa, stressin hallinta on tehokkaan suorituskyvyn edellytys! Toimimme kaikkein optimaalisimmin kun keho ja mieli ovat rauhassa ja voivat hyvin.

Entä jos kaikki ei kaadukkaan kun päästää stressistä irti, jos maailma jatkaakin pyörimistä ja elämä jatkuu, mitä jos löytääkin ilon kaikkeen tekemiseen? Entä jos sressistä ja turhasta kontrollista irtipäästäminen onkin vapauttavaa?

Urheilija Tuomo Himangalla on ollut omalla urallaan jaksoja, jolloin tuloksen tekemisestä tuli itseisarvo ja tekemisen ilo katosi. 

Hän pyysi näihin ongelmiin apua mielen valmentaja Jenni Sofialta ja valmennuksessa hän oppi valtavasti omasta mielestä, ajatusmalleista sekä oman mielen voimasta. Kiitollisuus juuri tästä hetkestä, armollisuus itseä kohtaan ja myös vastoinkäymisten kohtaaminen ovat teemoja, joihin hän sai valtavasti uutta.

Haasteita Tuomolla oli enimmäkseen omien ajatusmallien kanssa. Tuntui hankalalta olla stressaamatta. Edellinen kilpailukausi oli sujunut todella huonosti, ja hänellä syntyi halu rakentaa tulevaa uraa ajatellen positiivisempia malleja.

”Tavoitteena oli ymmärtää ja oppia käsittelemään paremmin omia tunnetiloja, niin hyviä kuin huonojakin. Ja tietysti sitä kautta saada enemmän itsestäni irti urheilijana. Jennin valitsin puhtaasti suosituksesta, siskoni oli nähnyt erään Jennin luennon ja vinkkasi että kannattaisi kokeilla”, Tuomo kertoo.

”Valmennus oli minusta tosi hyvin rakennettu, ja jokaiselle kerralle oli selkeästi oma teemansa. Minusta oli myös tärkeää, että tilaa oli myös paljon vapaalle juttelulle, eikä ollut missään vaiheessa kiireen tuntua.”

”Tällä hetkellä koen, että olen saavuttanut vahvemman urheilemisen ilon koskaan. Valmennuksen seurauksena olen enemmän sinut elämässä tapahtuvien, niin hyvien kuin huonojenkin hetkien kanssa ja näen maailmaa enemmän mahdollisuuksien kuin rajoitteiden kautta. Jenniltä opin valtavasti ajatusmalleista sekä oman mielen voimasta”, Tuomo iloitsee.

Jos sinäkin haluat ymmärtää paremmin kuinka luomme stressimme, kuinka pelot ja esteet estävät meitä elämästä unelmiemme elämää ja haluat palauttaa ilon tekemiseesi, voit tutustu aiheeseen lisää täältä ->

STRESSISTÄ VAPAUTEEN! – 8 viikon verkkovalmennus

 

 

Jatkuva kiire, etkä saa mitään aikaan?

Vaivaako sinua väsymys, levottomuus, saamattomuus, ärtyneisyys, vatsavaivat, uniongelmat, turhautuneisuus, muistivaikeudet, ahdistuneisuus, keskittymiskyvyn puute, päänsärky tai jatkuva sairastelu? Tuntuuko elämä enimmäkseen suorittamiselta ja selviytymiseltä?

Oletko kuullut että, jopa 95% sairauksista ja ongelmistamme ovat peräisin stressistä?

Sen takia onkin tärkeää pureutua itse ongelmaan, oireiden hoitamisen sijaan.

Ei ehkä ole myöskään sattumaa, että jopa 95% meidän mielestä on alitajuntaa, eli täysin tiedostamatonta. Siksi myös iso osa stressistämme syntyy alitajuisesti ja kroonistuu huomaamatta. Jos emme ymmärrä miten itse luomme stressin ajattelumme kautta, juoksemme samassa oravanpyörässä vuodesta toiseen. Sen takia onkin tärkeää ymmärtää miten mieli toimii ja miten luomme kokemuksemme. Pakenemme usein juuri niitä asioita itsessämme, jotka stressiä aiheuttavat. Kun vastustamme vaikka riittämättömyyden tai arvottomuuden kokemusta, se saa meidät suorittamaan ja kontrolloimaan elämää. Vastustaminen vain vie energiaa ja lisää stressiä.

Itse olen ollut elämässäni taipuvainen uupumaan ja sen takia minun on ollut pakko pysähtyä tutkimaan miten itse rakennan stressini ja etsimään työkalut omaan hyvinvointiini. Ennen luulin, että ilman stressiä ja suorittamista ei voi olla tehokas, mutta huomasinkin itseasiassa, että stressin hallinta on tehokkaan suorituskyvyn edellytys! Toimimme kaikkein optimaalisimmin kun keho ja mieli ovat rauhassa ja voivat hyvin. Todellinen tehokkuus syntyy kirkkaasta mielestä ja levollisesta olotilasta. Vasta sen jälkeen olen voinut nauttia elämästäni ja elää itseni näköistä elämää.

Tällä hetkellä minulle on suurta vapautta, että voin tehdä työtä josta nautin ja että arjessani on runsaasti asioita jotka palauttavat hetkellisestä stressistä. Voin tulla vaikka kesken päivän luontoon antamaan ajatusten haahuilla ja olla sen jälkeen taas entistä tehokkaampi.

Minulla on pitkään muhinut ajatus jakaa kaikki se kokonaisvaltainen tieto, mitä olen kymmenen vuoden aikana stressistä kerännyt, jotta sinun ei tarvitsisi käydä läpi samoja kuoppia.

Jos sua kiinnostaa lähteä matkalle kohti rennompaa elämää, tutustu aiheeseen lisää täältä ->

STRESSISTÄ VAPAUTEEN! – 8 viikon verkkovalmennus

 

 

 

Haavoittuvuudesta

”Olen totta itselleni tässä hetkessä, juuri siinä tunteessa kun olen”. Mitä jos hyväksyisimme asiat sellaisina, kun ne siinä hetkessä ovat. Silloin myös sallimme itsemme kokea tunteemme ja kipumme raakana, tässä hetkessä. Ilonkin kokee voimakkaampana kun ei ole jatkuvasti varpaillaan odottaessaan pahinta. Kun uskallan olla rehellinen tunteistani ja tarpeistani, tulen niiden kautta näkyväksi. Itseni puolella oleminen luo myös tilan, ettei sisäinen lapsi minussa hätäänny tai takerru, vaan voin luottaa itseeni. Kun voin luottaa, että minulla on lupa jokaisessa hetkessä ilmaista tarpeeni ja tunteeni, voin taas jatkaa matkaani oman totuuteni johdattamana pysyen omassa voimassani. Aivan kuten terveesti kiintynyt lapsi, joka käy tankkaamassa läheisyyttä tarvittaessa ja sitten taas jatkaa omaa leikkiään.

Itselleni on ollut tyypillistä sanoa kyllä, kun olisin halunnut sanoa ei, joskus taas toisinpäin. Eräänlaista rajattomuutta ja miellyttämisen tarvetta. Otamme tällöin myös helposti vastuuta toisen tunteista. Kuitenkin todellisuudessa, jos toinen pelästyy minun totuuttani, ansaitsen jotain muuta.

Mitä jos minut hylätään, kun puhun oman totuuteni? Sisällämme asuu vanhoja haavoja hylkäämisestä. Jos päästän jonkun lähelle, taas minut hylätään. Jos haluaa läheisyyttä on kuitenkin otettava nähdyksi tulemisen riski. Olemme täydellisiä juuri sellaisina, omine haavoinemme.

Ylianalysoinnilla on hyvin helppoa sivuuttaa jokin todellinen tunne. Siinä olen itse ainakin hyvin taitava. Ääripäinä voi olla huutaminen metsässä tai tyttöjen kesken tilanteen ylianalysoiminen, kun keskitie olisi vain selkeä tunteen ilmaisu. ”Olen surullinen, koska kävi näin”. PISTE. Vain ilmaisu, tunteen HYVÄKSYMINEN, ilman minkäänlaista analysointia. Itsereflektoinnilla on paikkansa ja analysointi on itselleni ollut väylä oppia ja ymmärtää, mutta pakokeino ja defenssi se ei saa olla. Pahimmillaan se harhauttaa minut pois juuri siitä mitä tunnen. Sen alla voi olla pelkoa, häpeää, hylkäämisen pelkoa, turvattomuutta tai pettymystä. Todellisuudessa mieli työstää asioita jatkuvasti ilman suurempaa yrittämistä ja usein se suurin oivallus tuleekin juuri, kun päästää irti ja vain rentoutuu tunteeseen ja läsnäoloon.

Olemme todella haavoittuvaisia oman totuuden äärellä ja tuota haavoittuvuutta on helppo suojella häpeällä ja muilla defensseillä. Koemme oman haavoittuvuutemme heikkoudeksi, kun taas toisten haavoittuvuutta pidämme rohkeutena. Jokaisella ihmisellä on nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen tarve. Samalla kuitenkin pelkäämme tulla näkyväksi haavoinemme. Mutta vasta haavoittuvina tulemme näkyväksi tunteinemme ja tarpeinemme, autenttisina, ja voimme vasta kokea aidon yhteyden. 

Miksi sitten niin yksinkertainen asia kuin tunteiden tunteminen on meille niin vaikeaa? Koska toistamme vain sitä mitä olemme oppineet ja uuteen toimintatapaan meillä ei aina ole mitään mallia.

Onnekseni elämä on tuonut eteen ihmisiä, joiden kanssa näitä asioita saa harjoitella. Ehkä elämä on vain yksi iso harjoitus yrityksen, erehdyksen ja onnistumisen kokemusten kautta, ilmentääkseen omaa autenttisuutta. Että tosiaan saa luvan harjoitella suurella myötätunnolla omaa täydellistä epätäydellisyyttä kohtaan.

 

Pohdintani juontaa uuteen tuttavuuteeni Gestalt-terapiaan. Se on psykoterapian menetelmä, jossa päähuomio on nykyisyydessä, tässä ja nyt. Gestalt-terapian neljä peruspilaria ovat kontakti, tietoisuus, nykyhetki ja vastuu. Tavoitteena on tulla tietoiseksi omista käyttäytymismalleista, puolustusmekanismeista, kehosta ja tavoista olla kontaktissa. Ymmärrys itsestä antaa tilan valita: muuttaako tapaansa vai jatkaako entiseen malliin.

Läheisriippuvuudesta ja yhteyden tunteesta

Meillä kaikilla on pohjimmiltaan syvä tarve kokea yhteyttä muihin. Mutta monesti toteutamme tai jopa sabotoimme sitä tavoilla, jotka ovat selviytymismalleja lapsuudesta.

Monesti näistä selviytymismalleista siirtyy aikuisuuteen ohjelmointeja, jotka voi diagnosoida läheisriippuvuuden alle. Läheisriippuvuuden juuret juontaa siihen, kun lapsi ei ole saanut osakseen huomiota ja rakkautta, jotka auttavat kasvamaan omaksi itsenäiseksi persoonaksi. Kun lapsi kokee, ettei tule hyväksytyksi omana itsenään ja/tai vanhemmat eivät ole emotionaalisesti läsnä, hän oppii laittamaan muiden tarpeet edelle, miellyttämään ja unohtamaan itsensä. Näin hän alkaa elämään muiden ihmisten odotusten ja vaatimusten mukaan. Läheisriippuvainen tuntee mielihyvää, kun toinen tarvitsee häntä ja pelkää tulevansa hylätyksi, jos ei ole tarpeellinen muille.

Läheisriippuvuuden juuret on monesti päihdeperheissä, mutta lisäksi se voi muodostua myös silloin kun perheessä esiintyy narsismia, vastuuttomuutta, käytöshäiriöitä, henkistä tai fyysistä väkivaltaa, psyykkistä sairautta tai jyrkkää uskonnollisuutta. Usein näissä olosuhteissa on kiellettyä nostaa esiin ristiriitoja ja ongelmia, ilmaista tunteita, keskustella rehellisesti, leikkiä, hassutella, olla heikko ja epätäydellinen. Läheisriippuvainen kokee olevansa muiden armoilla.

Läheisriippuvaiselle on saattanut varhaisessa lapsuudessa syntyä hylätyksitulemisen kokemuksia. Tunne on niin kipeä, että sitä koittaa vältellä parhaansa mukaan. Tästä seurauksena omalla toiminnallaan alkaa vältellä torjutuksi ja hylätyksi tulemisen pelkoa ja kivuliaan tunteen kokemusta.

Tyypillinen tapa on alkaa etsiä turvaa, hyväksyntää, huomiota ja rakkautta, mitä ei lapsena saanut, ulkopuolelta. Lapsi on saanut mallin, että rakkautta on olla muita varten, rakkauden tavoittelu ja ympäristön miellyttäminen. Kaavana voi myös olla uskomus, että jos ei toimi muiden odotusten mukaan, saa rangaistuksen ja tällöin on turvallisempaa välttää kivun kokemus. Läheisriippuvaisen on vaikea tehdä omia valintoja, kokea itseään terveen erilliseksi sekä luottaa itseensä. Kuinka olla lähellä ja yhteydessä, mutta takertumatta ja omilla jaloillaan? Oma tahto ja tunteet on nielty ja tukahdutettu jo varhain.

Koska itseen ja omiin kykyihin on vaikea luottaa, hakee vastauksia mieluummin ulkopuolelta. Myös itsensä rakastaminen ja omien heikkouksien näyttäminen on haastavaa, koska niille ei aiemmin ole saanut hyväksyntää. Parisuhteesta saattaa hakea täytettä tyhjyydelle ja paeta yksinäisyyden haavaa. Usein tosin ajaudutaan suhteisiin, joissa molemmat osapuolet ilmentävät riippuvuutta toisiinsa. Narsistiin ihastutaan usein silloin, jos toinen vanhemmista on ollut narsistinen. Narsistin kanssa on tuttua ja turvallista olla, koska narsisti tarvitsee kaiken huomion itseensä ja käyttää läheisriippuvan empatiaa ja miellyttämisen tarvetta hyväkseen. Kehä on valmis.

Pelosta käsin läheisriippuvainen takertuu ja tukeutuu helposti muihin. Kipeiden torjutuksi ja hylätyksi tulemisen kokemusten taakse voi kasaantua suuri määrä surua siitä, mitä vaille on lapsena jäänyt. Alla voi olla vihaa, katkeruutta, turvattomuutta, pettymystä ja häpeää. Toimintamallit ovat voineet aikuisena muotoutua näiden tunteiden peittämiselle ja välttämiselle. Pakeneminen suhteeseen tai riippuvuuksiin voi olla helpompaa kuin kaiken kivun kohtaaminen. Läheisriippuvainen on usein myös oppinut kiltin roolin, eikä uskalla sanoa miltä oikeasti tuntuu. Ensimmäinen  askel voi olla vähitellen alkaa ilmaisemaan sitä miltä oikeasti tuntuu ja uskaltaa myös kieltäytyä ja olla eri mieltä kuin muut, hylätyksitulemisen pelonkin uhalla.

Avain eheytymiseen ja paranemiseen onkin juuri näiden tunteiden rehellinen kohtaaminen. Todellisuudessa vastustaminen luo suuremman kärsimyksen kuin varsinainen kipu. Kivussa on kyse kaikista niistä tunteista ja kokemuksista mitä vaille jäi lapsena ja sitä kautta alkaa kasvamaan terveeksi tasapainoiseksi aikuiseksi, joka uskoo itseensä ja tulee toimeen omillaan. Olennaista on, että ympäristö on turvallinen antaa kipujen tulla pintaan, oli kyseessä sitten ystävä tai terapeutti. Jokaiselle on tärkeä kokemus tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, myös omien heikkouksien, haavojen ja pelkojen kanssa. On olennaista saada kokemus, että muidenkin edessä voi olla avuton, heikko ja haavoittuva. Se edellyttää voimakasta turvan kokemusta, että on joku johon voi luottaa, jotta näitä tunteita voi alkaa tuoda näkyville. Kannattaa hakeutua sellaisten aikuisten seuraa, jotka pärjäävät omillaan ja joita ei tarvitse hoitaa, mutta joiden kanssa voi jakaa asioita. Vastuun vähentäminen on myös tervettä itsekkyyttä ja omia rajoja voi ilmaista opettelemalla sanomaan ei. Omista tunteista, tarpeista ja rajoista voi puhua suoraan, kiertelemättä ja manipuloimatta.

Yksi iso työkalu eteenpäin on saada yhteys omaan sisäiseen lapseen. Siihen, joka meidän kaikkien sisällä on. On hyvä tutkia miten sen voisi antaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja huomioiduksi ja hellityksi. Vaikka muut ihmiset voi antaa turvaa tulla nähdyksi, olennaista on myös oppia olemaan itse läsnä omalle sisäiselle lapselleen. Jutella ja kysyä kuulumisia ja tarpeita. Löytää turva itsestä tuoda esille pelot, turvattomuus ja häpeä. Antaa hänelle syli tuntea vapaasti tai tanssia hänen kanssaan ilossa, ja vähitellen luottamus, rakkaus ja yhteys itseen syvenee. Lapsen voi myös visualisoida tai kirjoittaa hänen tuntemuksiaa ylös. Mitä jos lupaatkin hänelle; ”olen tässä, läsnä, enkä hylkää sinua koskaan!”. Eheytymisen matkalla täytyy myös alkaa luopumaan uhrin roolista, ottaa vastuu itsestä ja omasta elämästä. Silloin tekee myös päätöksen, että haluaa toipua ja alkaa vapautumaan itsesäälin tunteistaan. Toipuminen läheisriippuvuudesta on todellakin mahdollista, mutta vaatii paljon tietoista työtä. Kyseessä on syviä alitajuisia malleja ja vaatii suurta rohkeutta kohdata se kaikki mitä on alas tukahdutettu. Menneisyyden ei tarvitse ketään määritellä eikä se kerro kuka on nyt. Uskalla päästää irti ja mennä kohti parempaa tulevaisuutta. Kun laitat oman hyvinvointisi edelle, on sinulla enemmän annettavaa myös muille. 

Tärkeä eväs matkalla on myötätunto ja armollisuus itseään kohtaan ja muistaa antaa luvan itselle myös epäonnistua.

Onnea matkaan!