post

Tiesitkö mihin hypnoosista voi saada apua?

Hypnoosilla voi saada apua ja helpotusta hyvin monenlaisiin arkisiin ongelmiin ja haasteisiin. Hypnoosi on syvä rentouden tila, jossa asiakas on hyvin yhteydessä itseensä ja alitajuntaansa. Hypnoosi on tietoisuuden tila eli muuntunut tajunnan tila, joka poikkeaa normaalista päivätietoisuuden tilasta. Hypnoositila on keskittynyt mielentila, jolle on tyypillistä kokemus olla unen ja valveen rajalla. Tässä olotilassa mieli on avoin uuden oppimiseen ja eri asioiden uudelleen määrittymiseen. 

Hypnoositila on ihmiselle ominainen. Tämä tila on mielen rentoutumista, joka kokijan ominaisuuksista johtuen vaihtelee eri asteisena kevyen pinnallisesta syvään. Hypnoositila voidaan aikaansaada käyttäen erilaisia menetelmiä, induktioita. Hypnotisointi on tähän tilaan opastamista, jolloin kohdehenkilö omaehtoisesti hypnotisoituu. Hypnoosi on vuorovaikutussuhde, jonka perustana on luottamus, suopeus, kunnioitus ja halukkuus yhteistyöhön yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hypnoosi on mielihyvää tuottavaa ja stressiä laukaisevaa. Hypnoosissa ei välttämättä pyritä syviin tiloihin vaan hyvään suggestioalttiuteen ja aktiiviseen työskentelyyn asiakkaan tavoitteen mukaisesti.

Hypnoosivalmentaja ei vaikuta asiakkaaseen, vaan voidaan ajatella, että asiakkaalla itsellään on jo ratkaisu omiin ongelmiinsa ja kysymyksiinsä. Hypnoosissa mieli on avoin ja vastaanottavainen, jolloin valmentaja auttaa löytämään asiakkaan omat mielen voimavarat ja ratkaisut haasteisiin ja omaan tavoitteeseen pääsemiseksi.

Alitajunnan mahdollisuudet ovat rajattomat!

Normaalissa valvetilassa ihminen ei koskaan pysty käyttämään maksimaalisesti hyväkseen kaikkia henkisiä voimavaroja. Kehityksen kuluessa niitä on sitoutunut monien ongelmien käsittelyyn. Jo torjuttujen asioiden alitajunnassa pitäminen vaatii psyykkista energiaa. Näin hypnoosin käyttömahdollisuudet sidoksissa olevien voimavarojen vapauttajana ovat erittäin suuret. Hypnoosia käytetäänkin sekä sairauksista toipumiseen, että henkisten voimavarojen vapauttamiseen ja sitä kautta huippusuorituksen hiomiseen niin urheilussa kuin luovilla aloilla; tieteessä ja taiteessa.

Neuroplastisuus tarkoittaa että aivomme ovat plastiset eli muokkautuvat. Voimme siis rakentaa uusia hermoyhteyksiä ja toimintamalleja pelkästään mielikuvien avulla, sillä mieli ei erota tapahtuuko jotain oikeasti vai pelkästään kuvitelmissamme. Kun olemme syvässä rentouden tilassa, aivoaallot ovat matalammat ja yhteys alitajuntaan paremmin auki. Tällöin voimme oppia helposti uusia tapoja tai toimintamalleja, jotka vievät kohti omaa tavoitetta. Tähän perustuu hypnoosi uusia tapoja opeteltaessa.

Ennen  hypnoosia keskustellaan asiakkaan tavoitteista ja toiveista. Tämän pohjalta luodaan suggestiot alitajunnalle, jotka asiakas on hyväksynyt. Hypnoositilassa tajunnantila on muuntunut, mutta asiakas on silti hereillä ja säilyttää oman tahtonsa. Asiakas kuulee hypnoosin aikana ohjaajan äänen ja pystyy halutessaan keskustelemaan. Hypnoosin voi myös keskeyttää koska tahansa, vain avaamalla silmät.

Hypnoosi voi auttaa hyvin monenlaisissa arkisissa haasteissa:

  • stressinhallinta
  • jännitystilat ja ahdistus
  • elämäntapamuutokset
  • tupakoinnin lopettaminen
  • addiktiot
  • painonhallinta
  • esiintymisjännitys
  • voimavarojen ja itsetunnon lisääminen
  • kiputilojen helpottaminen
  • tavoitteiden saavuttaminen

 

Yksilö-, ryhmä-, ja yritysvalmennukset

Kysy tarjous: jenni@jennisofia.com

 

Uteliaisuutta ja uskomuksia

suurin-este-oma-mieliOlen ollut hyvin kiinnostunut julkisuudessa käydyistä keskusteluista kaikenlaiseen hyvinvointiin liittyen, henkiseen ja fyysiseen. Välillä kiistellään oikeanlaisesta ruokavaliosta ja välillä siitä, ovatko luontaishoidot vain uskomushoitoja. Välillä myös kerron potentiaalisille asiakkailleni mihin oma valmennukseni perustuu ja joskus käy niinkin, että maailmankatsomuksemme ei kohtaa.

Meillä jokaisella on täysin oma kartta maailmasta, jonka näemme ympärillämme. Keräämme informaatiota ympäristöstä aistiemme avulla, emmekä tietoisesti voi vaikuttaa tähän aivojen sähkökemialliseen prosessiin. Tästä materiaalista mieli luo ajatuksia, joita sitten koemme. Emme koe elämää sellaisenaan, vaan koemme ajatuksiamme ja uskomuksiamme. Ne taas luovat ympäristön, jonka koemme ympärillämme. Alitajunta nimittäin luo sitä, millaisia ajatuksia olemme ajatelleet.

Minäkuvamme on vahvin suodatin siinä, miten koemme ympäristömme. Jos koemme olevamme vajaita, riittämättömiä, huonoja, arvottomia, epäonnistuneita tai ihan mitä tahansa, tulkitsemme muiden sanomiset ja käyttäytymisen mikroilmeitä myöten juuri näiden uskomusten mukaisesti. Ne ovat kuitenkin vain uskomuksia itsestämme, tarinaa jota itsestämme kerromme. Näiden uskomusten läpi tulkitsemme kuitenkin ympäristöämme ja mahdollisuuksiamme.

Meillä on tapana vahvistamme uskomuksiamme itsestämme ja ympäristöstämme. Kun uskomme vahvasti johonkin näkemykseen, elämäntapaan, ruokavalioon, ominaisuuteemme tms. hyväksymme vain kaikki uskomustamme tukevat ajatukset ja kokemukset. Jos kohtaamme jotain tieteellisestikin todistettua todistusaineistoa, joka ei tue uskomustamme, sivuutamme sen helpommin. Jos ei huomaa omaa vahvaa uskomustaan, avoin suhtautuminen asioihin on huomattavasti vaikeampaa. On myös niin, että jos uskomme jonkin asian toimivan, se usein toimii ja jos emme, tuskin apua saamme. Tämän takia blaceboa kannattaa hyödyntää. Mieli kun on ihmeellinen. Olemalla avoimia, voimme löytää ihan uusia ihmeellisiä juttuja ja maailmoja osaksi elämäämme.

Don Miguel Ruiz kirjoittaa teoksessaan Neljä tietä vapauteen; ”Jokaisella henkilöllä on oma henkilökohtainen unensa. Totuuden etsintä on ikuista, sillä uskomme vain niihin valheisiin, jotka olemme varastoineet mieliimme. Emme näe totuutta, koka olemme sokeita. Totuus on jo ympärillämme, mutta mieleen varastoimiemme sopimusten ja uskomusten vuoksi emme kykene havaitsemaan sitä. Luotamme siihen mihin uskomme ja uskomuksemme saavat meidät kärsimään. Olet tehnyt tuhansia sopimuksia itsesi, muiden ihmisten ja ympäristöni kanssa. Kaikkein tärkeimpiä ovat kuitenkin ne, jotka olet tehnyt itsesi kanssa. Niiden perusteella määrittele kuka olet, mitä tunnet, mihin uskot ja miten käyttäydyt. Näistä syntyy persoonallisuutesi. Sovit itsesi kanssa millainen olet, mihin uskot, mitä voit tehdä ja mitä et, mikä totta, mikä mielikuvitusta, mikä on mahdollista ja mikä ei. ”

Itselleni on siunaantunut käsittämättömän utelias luonne. Moni asia kiinnostaa ja kaikkea pitäisi kokeilla. Usein alkaessani opiskelemaan jotain uutta asiaa, olen halunnut tutkia asiaa eri kanteilta ja näkökulmista. Olen myös halunnut haastaa omia uskomuksiani. Kun esimerkiksi kiinnostuin meditaatiosta, en tyytynyt vain yhden koulukunnan tekniikkaan, vaan tutustuin useampaan ja valitsin sieltä ne, mitkä itselläni toimii parhaiten. Nykyäänkin käyn fiiliksen mukaan parin eri meditaatioryhmän tapaamisissa, ihan vain avoimena pysyäkseni ja uteliasta tutkijaluonnettani ruokkiakseni. Joskus ihmettelen, kun ihmiset tyrmää jonkin asian, vaikka heillä ei ole mitään omaa kokemusta asiasta. Itse olen huono antamaan mitään mielipidettä asiasta, jota en itse ole kokeillut. Uteliaisuuden varjolla tuleekin kokeiltua kaikenlaista, oli sitten kyse ravitsemuksesta, harrastuksista, vaihtoehtohoidoista tai meedion vastaanotosta. Sitä kautta olen löytänyt ne asiat mitkä itsellä toimii ja mistä saan avun silloin, kun se on tarpeen. NLP:nkin yksi ajatus on, että tee sitä mikä toimii, älä tee, jos ei toimi. Olemme jokainen niin ainutlaatuinen kokonaisuus, että en usko että kaikille toimivaa konseptia on olemassa missään genressä. Siksi suosittelen avoimuutta ja etsimään sen, mikä sopii itselle parhaiten.

Joskus kuullostaa todella tylsältä ohjeelta, että kuuntele kehoasi ja mieltäsi. Meillä vaan on siihen harvoin aikaa oravanpyörässä juostessamme. Uskon että kehomme on viisas ja se kyllä kertoo mitä se tarvitsee. Koska on aika toimia ja koska on aika levätä. Samoin mielemme antaa hienovaraisia merkkejä siitä, mihin kannattaa keskittyä ja minkä antaa olla. Oma innostus ei tiettävästi ole juurikaan vienyt ketään kovin harhaan. Tai ainakin sekin aika on kulunut innostuneissa tunnelmissa. Useat omat uteliaisuuteni puuskissa kokeillut asiat ovat jääneet rakkaiksi harrastuksiksi ja osa jopa ammatiksi asti.

Maailmassa on yhtä monta näkemystä, totuutta ja maailmankuvaa kuin ihmistäkin, joten eläköön monimuotoisuus.

Ajatukset luovat maailmasi!

Tuo niin usein käyttämäni lause, joka pitää valitettavan hyvin paikkaansa…niin hyvässä kuin pahassakin.

Happy-kuvaAjatuksemme ovat sisäistä puhetta sekä mielikuvia. Sisäinen puheemme on yksi suurin vaikuttaja kaikkeen menestymiseemme elämässämme. Ajatukset ovat myös mielikuvia, jotka ovat eräänlaisia mielen lyhytelokuvia. Ajatukset syntyvät muistoista, tunteista ja tilanteista. Keräämme aistiemme avulla informaatiota, josta aivot muokkaavat ajatuksia.

Ajatusten syntyyn emme juurikaan voi vakuttaa, niitä tulee ja menee ja niin mielemme toimii. Meissä tapahtuu jatkuvasti paljon asioita, joita meidän ei tarvitse tietoisesti ajatella. Veri virtaa ja sydän pumppaa ilman ajatustyötä tiedostamattamme. Emme ajattele, että tässäpä sulatan ruokaani. Samoin suuri osa ajatuksista on tiedostamattomia.

Ei ole niinkään tärkeää ymmärtää, miten ajatukset syntyvät, mutta sen sijaan olisi tärkeää tiedostaa mihin ajatuksiin takerrumme kiinni ja mistä päästää irti.

Mieli, keho, tunteet ja ajatukset vaikuttavat kokonaisuutena toinen toisiinsa. Joka kerta ajatellessamme jotain, vahvistamme hermosolujen yhteyksiä. Ja joka kerta tuon impulssin kulkiessa, tuo yhteys vain voimistuu ja nopeutuu. Siksi tietyt tutut ja toistuvat ajatukset ja toimintamallit tulevat mieleemme nopeammin kuin uudet.

Se mihin kiinnitämme huomiota, vahvistuu.

Tässä on sekä hyvät, että huonot puolensa

Jokainen ajatus kuluttaa tietyn osan päivän ajatuskapasiteetista ja käyttää myös energiaa glugoosin muodossa. Meillä on nykypäivänä niin paljon informaatiota ympärillämme, että saatamme olla uuvuksissa vain älypuhelimemme näppäilystä ja samalla tuntuu, ettemme oikeen saa mitään aikaiseksi.

Mutta jos pysähdymme hetkeksi tietoisuuden tilaan, automaattisen reagointimme ulkopuolelle, voimme alkaa miettiä mihin haluamme suunnata energiaamme ja ajatuksiamme. Haluammeko vahvistaa pelkoa vai luottamusta, rakkautta vai vihaa, itseinhoa vai myötätuntoa? Havaintomme maailmasta helposti väittää, että toinen näistä on totuus, vaikka kumpikaan ei ole sen todempi kuin toinen. Sujuvat hermoyhteytemme pitävät huolen, että automaattiset reitit kallistuvat jompaan kumpaan ”totuuteen.” Jos toinen tulee toistuvasti mieleemme ennen toista, on kyse vain siitä, että se sattuu olemaan aivoillemme se tutumpi ajatus, tutumpi hermoyhteys, jota olemme vahvistaneet. Aivomme ovat ovelia säästämään energiaa, ovat suoraan sanoen laiskat ja mielellään valitsevat sen tutun reitin. Fysiologiamme ei erota tapahtuuko jotain oikeasti vai mielikuvissa. Tässä piilee mielikuvituksen voima, sillä voimme myös sen avulla luoda uusia hyödyllisempiä hermoratoja.

Ei ole ihan sama mitä ajatelemme, sillä alitajuntamme luo ympäristöömme sitä, millaisia ajatuksia meillä on tapana ajatella. Emme siis koe ympäristöä sellaisena kuin se on, vaan koemme ajatuksiamme ja uskomuksiamme. Näihin pohjaamme ja rajoitamme sitten mahdollisuutemme, näkemyksemme ja kokemuksemme itsestämme ja elämästämme. Olemme kuin puutarhureita ja niitämme sitä, millaisia ajatuksia olemme kylväneet.

Jos haluatkin tulevaisuudessa valita uudella tavalla, tarvitaan pitkäjänteistä toistoa valita toisin ja rakentaa uusia ajatuspolkuja. Mieli on kuin lihas, joka tarvitsee harjoitusta ja toistoa siinä missä kehokin. Niin kauan, kunnes rakkaus, myötätunto tai luottamus, tulee mieleen vihaa, inhoa tai pelkoa nopeammin.

Uusia ajatus- ja toimintamalleja pääsee jumppaamaan Mielen kuntosali -kurssilla syyskuussa. Tarkemmat tiedot löydät ajakohtaista-sivulta.